Kaikki kirjoittajan Eveliina Salomaa artikkelit

Journalistiyhdistys vetoaa ylioppilaskuntaan: säilyttäkää Uljas

Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistys ry (PKJY) pitää huolestuttavana sitä, että Uljaan kohtalosta keskustellaan kerta toisensa jälkeen muutaman vuoden välein. PKJY toivoo, että ylioppilaskunta päättää säilyttää Uljaan ja että lehden tekijöille annettaisiin työrauha. Sillä tavoin lehdessä olisi aito mahdollisuus kehittää laadukasta journalismia entistä paremmaksi.

Ylioppilaslehti Uljaan lakkauttamisella olisi PKJY:n näkemyksen mukaan haitallisia vaikutuksia sekä pohjoiskarjalaisen journalismin että maakunnan opiskelijoiden kannalta. Lehti on kulttuurin ja sivistyksen ylläpitäjä ja lisääjä. Se on opiskelijoille tärkeä väylä yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen, sillä lehteä luetaan myös ylioppilaskunnan ulkopuolella.

Ammatillisesta näkökulmasta katsottuna ylioppilaslehti on väylä toimittajan uralle, ja sen merkitys on suuri etenkin alueella, jolla ei kouluteta journalisteja. Varsinaista journalistikoulutusta ei ole tarjolla millään Itä-Suomen yliopiston kampuksella ja eikä koko Itä-Suomessa.

”Lehti tuo esille valtamediassa piiloon jääviä, opiskelijoita ja laajempaakin yleisöä kiinnostavia aiheita ja edustaa usein alueen muuta mediaa kriittisempää journalismia.

PKJY pitää Uljaan säilymistä tärkeänä myös siksi, että ylioppilaslehti tuo journalismiin moniäänisyyttä. Lehti tuo esille muussa mediassa piiloon jääviä, opiskelijoita ja laajempaakin yleisöä kiinnostavia aiheita ja edustaa usein alueen muuta mediaa kriittisempää journalismia. PKJY kokee, että Uljaan poistuminen Itä-Suomen mediakentältä jättäisi jälkeensä tuntuvan aukon. Lisäksi sen katoaminen heikentäisi opiskelijoiden äänen kuuluvuutta, sillä Uljas on ylioppilaskunnan selvästi näkyvin palvelu.

Ylioppilaslehdillä on Suomessa satavuotinen perinne. ISYY:n edustajisto tekisi Uljaan lakkauttaessaan tai sen toimintaa heikentäessään ratkaisun, joka vahingoittaisi ISYY:n jäseniä, pohjoiskarjalaista mediakenttää sekä yliopiston mainetta. Siksi PKJY toivookin, että edustajisto katsoo päätöstä tehdessään ylioppilaslehti Uljasta kokonaisuutena ja huomioi sen moninaiset vaikutukset.

Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen puolesta,

Journalistiyhdistyksen hallitus Anna Sievälä, Eveliina Salomaa, Pasi Huttunen, Kari Sarkkinen, Juha Inkinen, Taru Tykkyläinen, Taru Väänänen, Annika Lius, Suvi Palosaari ja Liisa Yli-Ketola

EDIT: sana valtamedia otettu pois

Yhdistyksen Petroskoin-matkalla elvytettiin yhteydenpitoa

Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys teki lokakuun alussa vuosien tauon jälkeen matkan Venäjälle.

Petroskoihin suuntautuneelle matkalle osallistui 4.–7. lokakuuta yhteensä 16 henkeä – saimme vahvistusta osallistujajoukkoon myös free-yhdistyksestä ja Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksestä.

Matkan tarkoituksena oli tavata Petroskoin suomenkielisten toimitusten väkeä ja pohtia, miten voisimme parantaa yhteydenpitoa ja tiedonkulkua rajan yli nykyisestä. Yhdistyksessä ajatus matkan järjestämisestä syntyi jo pari vuotta sitten havainnosta, ettei Karjalaa koskevia juttuja läheisyydestä huolimatta Pohjois-Karjalan mediassa juurikaan näy. Toiveena matkan järjestämisessä oli, että saisimme heräteltyä uudelleen yhteistyötä Karjalan suomenkielisten toimittajien kanssa, jotta tieto ajankohtaisista aiheista välittyisi paremmin Suomenkin puolelle.

Matka aloitettiin 98-vuotiskahveilla

Karjalan Sanomien toimituksesssa oli avoimet ovet lehden 98-vuotisjuhlien kunniaksi.

Tutustuminen paikallisiin suomenkielisiin toimittajiin aloitettiin perjantaiaamuna Karjalan Sanomien toimituksesta, jossa sattumoisin samana päivänä vietettiin lehden 98-vuotisjuhlia.

Karjalan Sanomien toimittaja Sergei Karpov.

Aluksi Karjalan Sanomien toimittaja Sergei Karpov kertoi ryhmälle lehden vaiheista – nykyisin kerran viikossa ilmestyvän lehden levikki on noin tuhat kappaletta, joista jotakuinkin puolet tulee Suomeen. Tämän jälkeen suomalaisryhmä pääsi syntymäpäiväkahveille päätoimittaja Mikko Nesvitskin ja muun Karjalan Sanomien toimituksen kanssa.

Syntymäpäiväkahveilla päätoimittaja Mikko Nesvitskinin huoneessa.
Kulttuurilehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin.

Karjalan Sanomista ryhmä suhahti Suomen Petroskoin-konsulaattiin, johon saapui Karjalan Sanomien Mikko Nesvitskin lisäksi kulttuurilehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin, Kipinä-lastenlehden päätoimittaja Natalia Denisova sekä toimittajia Karjalan tv- ja radioasemasta GRTK Kareliasta. Yhdessä konsulaatin kanssa järjestetyssä tapaamisessa puhuttiin siitä, miten rajan toisen puolen aiheet näkyvät Suomen puolen ja Karjalan medioissa tällä hetkellä ja millaista yhteistyötä rajan yli olisi mahdollista viritellä.

Yleisesti todettiin, että rajan toisen puolen aiheiden vähäinen näkyminen on ongelma ennen kaikkea Suomessa: Karjalassa suomenkieliset lukijat voivat hankkia tietoa Suomen ajankohtaisista aiheista myös Suomen uutisista, mutta toisinpäin vastaan tulee kielimuuri. Karjalaa koskevien aiheiden vähäiseen uutisointiin löydettiin monta syytä. Kielimuurin lisäksi aiheiden löytämistä hankaloittaa esimerkiksi henkilökohtaisten kontaktien puuttuminen, epätietoisuus siitä, mistä ja miten tietoa voi hankkia Venäjän puolelta sekä systemaattisen seurannan puute. Keskustelua käytiin myös siitä, kiinnostavatko rajan toisen puolen aiheet ylipäänsä lukijoita.

Kipinä-lastenlehden päätoimittaja Natalia Denisova.

”Karjalassa suomenkieliset lukijat voivat hankkia tietoa Suomen ajankohtaisista aiheista myös Suomen uutisista, mutta toisinpäin vastaan tulee kielimuuri.

Tapaamisessa ideoitiin yhdessä järjestettäviä toimittajamatkoja, joilla olisi mahdollisuus jutuntekoon. Matkalle voisi osallistua muutama toimittaja Suomen ja muutama toimittaja Venäjän puolelta, ja ohjelmassa olisi vierailuita kiinnostaviin paikkoihin, joista olisi halutessa mahdollista tehdä juttuja. Haastattelujen ja vierailuiden järjestäminen voi olla yksittäiselle toimittajalle hankalaa rajan yli, jos kohteeseen ei ole omia henkilökohtaisia yhteyksiä, mutta yhteistyö paikallisten toimittajien kanssa helpottaisi ovien avaamista. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys lupautui selvittämään rahoitusvaihtoehtoja tällaisen matkan järjestämiseen.

”Yhteistyö paikallisten toimittajien kanssa helpottaisi ovien avaamista.

 

Ennen kuin mahdollinen matka saadaan toteutumaan, tiedonkulkua päätettiin parantaa helpolla ja yksinkertaisella tavalla: vaihtamalla yhteystietoja. Tapaamisessa sovittiin, että paikalla olleiden suomalaisten ja venäläisten toimittajien yhteystiedot jaetaan niille tapaamiseen osallistuneille, jotka haluavat jatkaa yhteydenpitoa. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys kysyy syksyn aikana myös koko jäsenistöltään, ketkä haluavat mukaan yhteystietojen vaihtoon.

Toimittajat pääsivät uutisaiheeksi

Iltapäivän ohjelmassa perjantaina oli vierailu Karjalan tv- ja radioasemalle GTRK Kareliaan. Ryhmä pääsi seuraamaan suomen- ja karjalankielisten uutisten tekoa ja vierailemaan muun muassa uutisstudiossa.

Petroskoin-matkamme päätyi myös kahdesti kanavan tv-uutisiin:

Juttu vierailusta Karjalan Sanomissa: https://www.youtube.com/watch?v=FH6eIub_cWA

Juttu vierailusta tv- ja radioasemalla: https://www.youtube.com/watch?v=_56ddiNQBEo

Konsulaatissa juteltiin viisumeista ja maakuvasta

Lauantaina aamupäivällä ryhmä suuntasi uudestaan konsulaattiin, tällä kertaa tapaamaan konsuli Tarvo Niemistä, joka osallistui myös perjantain seminaariin.

Parin tunnin keskustelun aikana ehdittiin puhua niin viisumiasioista kuin konsulaatin tekemästä maakuvatyöstäkin. Vaikka Suomi on lähellä, maa ei Petroskoin valtionyliopiston tutkimuksen mukaan silti ole kovin tunnettu Karjalassa. Konsulaatilla riittääkin tekemistä Suomi-kuvan luomisessa. Työhön avuksi on valjastettu muun muassa Muumit ja suomalaiset elokuvat, joita näytetään vuosittaisella suomalaisen elokuvan viikolla Petroskoissa.

Konsuli Tarvo Nieminen.

”Vaikka Suomi on lähellä, maa ei Petroskoin valtionyliopiston tutkimuksen mukaan silti ole kovin tunnettu Karjalassa.

Lauantain ohjelma päättyi yhteisillalliseen georgialaisessa Kavkas-ravintolassa, josta moni jatkoi vielä iltaa Sattuma-yhtyeen keikalle. Sattuman solistin Arto Rinteen ryhmä olikin tavannut jo perjantaina GTRK Kareliassa, jossa Rinne työskentelee radiotoimittajana.

Paluumatka karjalaiskylän ja presidentin syntymäpäivien kautta

Kuljettaja Kai Rantatupa.

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen pikkubussin oli aika suunnata ryhmä kyydissään takaisin kohti Suomea. Koska paluumatkalle lähdettiin ajoissa, matkalla ehdittiin tehdä myös pysähdyksiä. Kuljettajamme Kai Rantatupa oli osoittautunut rautaiseksi Karjala-tuntijaksi jo tulomatkalla ja lauantaina järjestetyllä Petroskoin kiertoajelulla, eikä tietopankki tuottanut pettymystä kotimatkallakaan.

Välipalapiirakoille ryhmä pysähtyi Kinnermäessä, joka on yhä asuttu, aito karjalaiskylä. Ympärivuotisia asukkaita Kinnermäessä on viisi, mutta kesäisin moni palaa ”mökkeilemään” kotiseudulleen, ja kylän asukasmäärä moninkertaistuu.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Tietämättään ryhmä teki kotimatkaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin 66-vuotissyntymäpäivänä. Tieto syntymäpäivistä saavutti pikkubussin vasta noin puolivälissä kotimatkaa, kun pysähdyksellä bussiimme saapui syntymäpäiviä juhlistava mies tarjoilemaan matkaseurueellemme vodkaa ja makkaraa. Mikäpä se olisi paremmin kruunannut pitkästä aikaa tehdyn Venäjän-matkan.

Teksti: Anna Sievälä, kuvat: Eveliina Salomaa.

Pressiklubi vierailee Yle Joensuussa

Joensuun Pressiklubi vierailee 21. marraskuuta kello 17 alkaen Yle Joensuun toimituksessa (Kirkkokatu 20).

Vierailulla pääsemme tutustumaan muun muassa radio- ja uutislähetyksen tekemiseen, paikallisten uutisten kasvattamiseen valtakunnallisiksi kokonaisuuksiksi ja Ylen nettijuttujen lukuaikojen seurantaan.

Pressiklubi on avoin kaikille Pohjois-Karjalassa toimiville viestintäalan ihmisille – osallistuminen ei vaadi Journalistiliiton jäsenyyttä. Voit siis välittää kutsua Pressiklubiin myös muille kuin yhdistyksen jäsenille.

Tilaisuudessa on myös kahvitarjoilu, joten kerrothan ilmoittautuessasi myös mahdollisesta erikoisruokavaliostasi. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 15. marraskuuta sähköpostilla karita.hentunen@yle.fi.