Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys teki lokakuun alussa vuosien tauon jälkeen matkan Venäjälle.
Petroskoihin suuntautuneelle matkalle osallistui 4.–7. lokakuuta yhteensä 16 henkeä – saimme vahvistusta osallistujajoukkoon myös free-yhdistyksestä ja Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksestä.
Matkan tarkoituksena oli tavata Petroskoin suomenkielisten toimitusten väkeä ja pohtia, miten voisimme parantaa yhteydenpitoa ja tiedonkulkua rajan yli nykyisestä. Yhdistyksessä ajatus matkan järjestämisestä syntyi jo pari vuotta sitten havainnosta, ettei Karjalaa koskevia juttuja läheisyydestä huolimatta Pohjois-Karjalan mediassa juurikaan näy. Toiveena matkan järjestämisessä oli, että saisimme heräteltyä uudelleen yhteistyötä Karjalan suomenkielisten toimittajien kanssa, jotta tieto ajankohtaisista aiheista välittyisi paremmin Suomenkin puolelle.
Matka aloitettiin 98-vuotiskahveilla

Tutustuminen paikallisiin suomenkielisiin toimittajiin aloitettiin perjantaiaamuna Karjalan Sanomien toimituksesta, jossa sattumoisin samana päivänä vietettiin lehden 98-vuotisjuhlia.

Aluksi Karjalan Sanomien toimittaja Sergei Karpov kertoi ryhmälle lehden vaiheista – nykyisin kerran viikossa ilmestyvän lehden levikki on noin tuhat kappaletta, joista jotakuinkin puolet tulee Suomeen. Tämän jälkeen suomalaisryhmä pääsi syntymäpäiväkahveille päätoimittaja Mikko Nesvitskin ja muun Karjalan Sanomien toimituksen kanssa.


Karjalan Sanomista ryhmä suhahti Suomen Petroskoin-konsulaattiin, johon saapui Karjalan Sanomien Mikko Nesvitskin lisäksi kulttuurilehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin, Kipinä-lastenlehden päätoimittaja Natalia Denisova sekä toimittajia Karjalan tv- ja radioasemasta GRTK Kareliasta. Yhdessä konsulaatin kanssa järjestetyssä tapaamisessa puhuttiin siitä, miten rajan toisen puolen aiheet näkyvät Suomen puolen ja Karjalan medioissa tällä hetkellä ja millaista yhteistyötä rajan yli olisi mahdollista viritellä.
Yleisesti todettiin, että rajan toisen puolen aiheiden vähäinen näkyminen on ongelma ennen kaikkea Suomessa: Karjalassa suomenkieliset lukijat voivat hankkia tietoa Suomen ajankohtaisista aiheista myös Suomen uutisista, mutta toisinpäin vastaan tulee kielimuuri. Karjalaa koskevien aiheiden vähäiseen uutisointiin löydettiin monta syytä. Kielimuurin lisäksi aiheiden löytämistä hankaloittaa esimerkiksi henkilökohtaisten kontaktien puuttuminen, epätietoisuus siitä, mistä ja miten tietoa voi hankkia Venäjän puolelta sekä systemaattisen seurannan puute. Keskustelua käytiin myös siitä, kiinnostavatko rajan toisen puolen aiheet ylipäänsä lukijoita.

”Karjalassa suomenkieliset lukijat voivat hankkia tietoa Suomen ajankohtaisista aiheista myös Suomen uutisista, mutta toisinpäin vastaan tulee kielimuuri.
Tapaamisessa ideoitiin yhdessä järjestettäviä toimittajamatkoja, joilla olisi mahdollisuus jutuntekoon. Matkalle voisi osallistua muutama toimittaja Suomen ja muutama toimittaja Venäjän puolelta, ja ohjelmassa olisi vierailuita kiinnostaviin paikkoihin, joista olisi halutessa mahdollista tehdä juttuja. Haastattelujen ja vierailuiden järjestäminen voi olla yksittäiselle toimittajalle hankalaa rajan yli, jos kohteeseen ei ole omia henkilökohtaisia yhteyksiä, mutta yhteistyö paikallisten toimittajien kanssa helpottaisi ovien avaamista. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys lupautui selvittämään rahoitusvaihtoehtoja tällaisen matkan järjestämiseen.
”Yhteistyö paikallisten toimittajien kanssa helpottaisi ovien avaamista.
Ennen kuin mahdollinen matka saadaan toteutumaan, tiedonkulkua päätettiin parantaa helpolla ja yksinkertaisella tavalla: vaihtamalla yhteystietoja. Tapaamisessa sovittiin, että paikalla olleiden suomalaisten ja venäläisten toimittajien yhteystiedot jaetaan niille tapaamiseen osallistuneille, jotka haluavat jatkaa yhteydenpitoa. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys kysyy syksyn aikana myös koko jäsenistöltään, ketkä haluavat mukaan yhteystietojen vaihtoon.
Toimittajat pääsivät uutisaiheeksi
Iltapäivän ohjelmassa perjantaina oli vierailu Karjalan tv- ja radioasemalle GTRK Kareliaan. Ryhmä pääsi seuraamaan suomen- ja karjalankielisten uutisten tekoa ja vierailemaan muun muassa uutisstudiossa.
Petroskoin-matkamme päätyi myös kahdesti kanavan tv-uutisiin:
Juttu vierailusta Karjalan Sanomissa: https://www.youtube.com/watch?v=FH6eIub_cWA
Juttu vierailusta tv- ja radioasemalla: https://www.youtube.com/watch?v=_56ddiNQBEo
Konsulaatissa juteltiin viisumeista ja maakuvasta
Lauantaina aamupäivällä ryhmä suuntasi uudestaan konsulaattiin, tällä kertaa tapaamaan konsuli Tarvo Niemistä, joka osallistui myös perjantain seminaariin.
Parin tunnin keskustelun aikana ehdittiin puhua niin viisumiasioista kuin konsulaatin tekemästä maakuvatyöstäkin. Vaikka Suomi on lähellä, maa ei Petroskoin valtionyliopiston tutkimuksen mukaan silti ole kovin tunnettu Karjalassa. Konsulaatilla riittääkin tekemistä Suomi-kuvan luomisessa. Työhön avuksi on valjastettu muun muassa Muumit ja suomalaiset elokuvat, joita näytetään vuosittaisella suomalaisen elokuvan viikolla Petroskoissa.

”Vaikka Suomi on lähellä, maa ei Petroskoin valtionyliopiston tutkimuksen mukaan silti ole kovin tunnettu Karjalassa.
Lauantain ohjelma päättyi yhteisillalliseen georgialaisessa Kavkas-ravintolassa, josta moni jatkoi vielä iltaa Sattuma-yhtyeen keikalle. Sattuman solistin Arto Rinteen ryhmä olikin tavannut jo perjantaina GTRK Kareliassa, jossa Rinne työskentelee radiotoimittajana.
Paluumatka karjalaiskylän ja presidentin syntymäpäivien kautta

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen pikkubussin oli aika suunnata ryhmä kyydissään takaisin kohti Suomea. Koska paluumatkalle lähdettiin ajoissa, matkalla ehdittiin tehdä myös pysähdyksiä. Kuljettajamme Kai Rantatupa oli osoittautunut rautaiseksi Karjala-tuntijaksi jo tulomatkalla ja lauantaina järjestetyllä Petroskoin kiertoajelulla, eikä tietopankki tuottanut pettymystä kotimatkallakaan.
Välipalapiirakoille ryhmä pysähtyi Kinnermäessä, joka on yhä asuttu, aito karjalaiskylä. Ympärivuotisia asukkaita Kinnermäessä on viisi, mutta kesäisin moni palaa ”mökkeilemään” kotiseudulleen, ja kylän asukasmäärä moninkertaistuu.
Tietämättään ryhmä teki kotimatkaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin 66-vuotissyntymäpäivänä. Tieto syntymäpäivistä saavutti pikkubussin vasta noin puolivälissä kotimatkaa, kun pysähdyksellä bussiimme saapui syntymäpäiviä juhlistava mies tarjoilemaan matkaseurueellemme vodkaa ja makkaraa. Mikäpä se olisi paremmin kruunannut pitkästä aikaa tehdyn Venäjän-matkan.
Teksti: Anna Sievälä, kuvat: Eveliina Salomaa.