Lomasaari Uutisen kesäkausi on käynnissä, ja saareen on edelleen hyvin vapaita vuorokausia varattavissa. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen sekä Journalistiliiton jäsenet voivat vuokrata saaren omaan käyttöönsä neljän vuorokauden jaksoissa.
Pyhäselällä Liperin kunnan alueella sijaitseva Uutinen on yhdistyksen jäsenille tarjolla oleva kesäkeidas, jonka historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse. Saaren sydämenä toimii vuonna 1916 valmistunut jugend-tyylinen huvila, jonka rakennutti pankinjohtaja Elias Helsingius. Tunnelmallinen huvila, puusauna, järvimaisemat ja luonnonrauha tarjoavat puitteet rentouttavaan lomaan kaukana arjen kiireistä.
Huvilassa majoittuu mukavasti kahdeksan henkilöä, ja lisämajoitustilaa löytyy tarvittaessa aitasta sekä lattiamajoituksena. Saaren grillikatos ja oma sauna täydentävät kesäpäivien ja -iltojen tunnelmaa.
Lomasaaren verkkosivut uudistuivat
Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys on päivittänyt lomasaari Uutisen verkkosivuja. Uudistetuilta sivuilta löytyy entistä kattavammin tietoa ja kuvia saaren majoituksesta, varustelusta ja käytännön ohjeista saaren käyttäjille.
Sivuille on lisätty myös uusi video-opas, joka auttaa veneen käytössä ja tekee saapumisesta saareen entistä sujuvampaa erityisesti ensikertalaisille.
Tutustu uudistuneisiin sivuihin, katso uusi veneen käyttöopasvideo ja varaa oma kesähetkesi Uutisessa yhdistyksen sähköpostiin pkjournalisti[at]gmail.com.
Parempaan viestintään kannustava Pyyhkeet-palkinto myönnettiin tänä vuonna Rääkkylälle. Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys ojensi tunnustuksen Rääkkylän kunnanhallitukselle 11. toukokuuta.
Pyyhkeet päätettiin myöntää Rääkkylälle salamyhkäisen menettelyn takia, joka liittyi kunnanjohtaja Esko Rautiaisen virkasuhteen päättämiseen. Pyyhkeitä Rääkkylälle ehdottanut Taru Väänänen kirjoittaa perusteluissaan, että kunnanhallitus ei olisi halunnut antaa johtajasopimuksen päättämissopimusta lainkaan julkisuuteen. Lopulta sopimus toimitettiin pyynnöstä Sanomalehti Karjalaiselle, mutta asiakirjasta oli sensuroitu sopimuksen taustaa ja tarkoitusta koskeva osuus.
Sensurointia perusteltiin sillä, että se sisältää asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaa tiedonvaihtoa. Lisäksi sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he anna medialle lisätietoa tai kommentteja käytännössä mistään sopimuksen valmisteluun liittyvästä, jollei se ole välttämätöntä lain noudattamiseksi.
Menettelyn seurauksena ainoa julkisuudessa käytettävä lausuma asiasta on, että Rääkkylän kunnan ja kunnanjohtajan välinen virkasuhde on päätetty yhteisymmärryksessä.
– Tälläistako on Rääkkylän kunnan kriisiviestintä? Asia ei ole helppo, mutta toimintatapa jättää asian ympärille salamyhkäisen ilmapiirin, Väänänen perustelee.
Palkinto vastaanotettiin Rääkkylän kunnanhallituksessa hyvässä hengessä ja keskustellen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Laasonen sanoo, että asia ei ole ollut helppo ja he ovat pyrkineet toimimaan ja tiedottamaan lakia noudattaen. Laasonen kertoo, että menettelystä on jätetty valitus hallinto-oikeuteen, ja he odottavat, mitä hallinto-oikeus siihen vastaa.
Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Laasonen. Kuva: Karina Huttunen
Rääkkylään on myönnetty myös aikaisemmin Pyyhkeet, vuosina 2005 ja 2015. Jälkimmäiset myönnettiin myös muistutukseksi julkisuuslaista, kun kunta kieltäytyi vuonna 2014 antamasta medialle kaikkien kunnanjohtajan virkaa hakeneiden nimiä.
Pyyhkeet-palkinnosta päätetään vuosittain Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen vuosikokouksessa. Ehdotuksia saavat jättää kaikki yhdistyksen jäsenet.
Tunnustuksen perustelut kokonaisuudessaan:
Rääkkylän kunnanjohtajan Esko Rautiaisen virkasuhde päättyi pitkällisten vaiheiden jälkeen helmikuussa 2026. Kunnanjohtajan erottamista valmisteli tilapäinen valiokunta. Rääkkylän kunnanhallitus ei olisi halunnut antaa johtajasopimuksen päättämissopimusta lainkaan julkisuuteen, mutta päätyi lopulta pyynnöstä toimittamaan sen sanomalehti Karjalaiselle.
Asiakirjasta oli kuitenkin sensuroitu sopimuksen taustaa ja tarkoitusta koskeva osuus sillä perusteella, että se sisältää asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaa tiedonvaihtoa.
Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne anna medialle lausuntoja, kommentteja tai lisätietoja sopimuksen valmistelusta, ehdoista, taustoista tai niihin liittyvistä keskusteluista, jollei se ole välttämätöntä lain noudattamiseksi.
Ainoa julkisuudessa käytettävä lausuma asiasta on seuraava tai sitä sisällöltään vastaava. ”Rääkkylän kunnan ja kunnanjohtajan välinen virkasuhde on päätetty yhteisymmärryksessä.” Tällaistako on Rääkkylän kunnan kriisiviestintä? Asia ei ole helppo, mutta toimintatapa jättää asian ympärille salamyhkäisen ilmapiirin.
Rautiaisen irtisanoutumiseen johtaneet syyt ovat sinänsä käyneet selväksi, mutta ko. tapauksen lisäksi kyse on laajemmin siitä, millainen toimintakulttuuri on median silmissä hyväksyttävä.
Liisa Yli-Ketola lukee Pyyhkeet-kannustinpalkinnon perusteluja. Kuva: Karina Huttunen
Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys myönsi tämänvuotisen Sulka-palkinnon sanomalehti Itäsuomalaiselle. Palkinto luovutettiin yhdistyksen vappulounaalla, ja sen vastaanotti päätoimittaja Arto Miettinen.
Palkintoperusteluissa kiitetään lehden järjestämiä keskustelutilaisuuksia, joissa on käsitelty yhteiskunnallisesti merkittäviä ja myös vaikeiksi koettuja aiheita. Tilaisuuksien ansioksi luetaan erityisesti se, että keskustelu on säilynyt asiallisena ja rakentavana, vaikka aiheet – kuten suljettu itäraja – ovat herättäneet voimakkaita tunteita.
Perustelujen mukaan tilaisuuksien tavoitteena ei ole ollut värvätä osallistujia tai vahvistaa valmiiksi samanmielisten näkemyksiä, vaan mahdollistaa moniääninen ja avoin vuoropuhelu.
Palkintouutista varjosti kuitenkin samanaikainen tieto paikallisen mediakentän kaventumisesta: Itäsuomalainen haettiin konkurssiin 30.4.2026. Uutinen on herättänyt laajaa huolta alueen journalistisen monimuotoisuuden tulevaisuudesta.
Sulka-palkinnon myöntämisestä päättää vuosittain Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen vuosikokous jäseniltä tulleiden esitysten pohjalta. Sulka-palkintoteos on graafikko Jusa Hämäläisen teos.
