Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys on huolissaan Sanomalehti Karjalainen Oy:n aloittamista yt-neuvotteluista, joilla työnantaja tavoittelee enimmillään yhdeksän henkilötyövuoden säästöjä. Sanomalehti Karjalainen kertoi 21. maaliskuuta aloittavansa yt-neuvottelut. Virallisesti yt-neuvottelut alkoivat maanantaina 26. maaliskuuta.

Journalistiyhdistys näkee yt-neuvottelut osana media-alan yleistä, huolestuttavaa trendiä, jossa voittoa tuottavat yritykset tekevät lyhytnäköisesti henkilöstöleikkauksia yksittäisten vuosineljännesten heikkojen tulosten perusteella. Yhdistys muistuttaa, että media-ala on murroksessa, jossa pitäisi päinvastoin uskaltaa panostaa ammattitaitoiseen henkilöstöön. Ilman osaavia journalisteja mediaan ei pystytä tuottamaan laadukasta journalismia, joka on edellytys mediatalojen menestymiselle. Mediatalojen pitäisi tässä hetkessä luottaa tuotteeseensa ja laadukkaan journalismin vetovoimaan sen sijaan, että henkilöstöleikkauksilla lähdetään heikentämään tuotetta.

Mediatalojen pitäisi tässä hetkessä luottaa tuotteeseensa ja laadukkaan journalismin vetovoimaan sen sijaan, että henkilöstöleikkauksilla lähdetään heikentämään tuotetta.

Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys hämmästelee Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n toimintaa tilanteessa. Sanomalehti Karjalainen on osa konsernia, joka kertoi kaksi päivää Karjalaisen yt-neuvotteluiden alkamisen jälkeen jakavansa osinkoja yli viisi miljoonaa euroa. Journalistiyhdistys ihmettelee konsernin varsinaisen yhtiökokouksen päätöstä. Sanomalehti Karjalaisen säästötarve olisi katettu, mikäli yhtiökokous olisi päättänyt vähentää jaettavien osinkojen määrää yhdellä kymmenesosalla ja panostaa vastaavasti yhteen konsernin liiketoiminta-alueeseen, mediaan. Sen sijaan lehtitoimialan liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa heikennetään karsimalla sen resursseista.

Lehtitoimialan liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa heikennetään karsimalla sen resursseista.

Sanomalehdissä ja muussa mediassa on viime vuosina tehty jo runsaasti leikkauksia henkilöstöön. Ne tuntuvat journalistien arjessa lisääntyneenä kiireenä ja stressinä. Työn määrä ei ole vähentynyt toimituksissa viime vuosina, joten tuotannollisia syitä henkilöstöleikkauksiin ei journalistiyhdistyksen mielestä ole. Toimituksissa työskentelevien journalistien työnkuvat ovat myös monipuolistuneet viime vuosina, mikä on tarkoittanut työn vaativuuden lisääntymistä.

Journalistien lisäksi mediaan tehdyt leikkaukset ovat uhka myös kansalaisille. Suomen hallituksen teettämä tutkimus mediapolitiikan nykytilasta julkaistiin keskiviikkona. Sen mukaan demokraattisen yhteiskunnan ihanteisiin lukeutuvat kansalaisten viestinnälliset toimintamahdollisuudet, kuten monipuolisen ja ymmärrettävän tiedon saatavuus yhtäläisin ehdoin, osallistuminen julkiseen keskusteluun ja tiedollinen itsemääräämisoikeus. Tiedon saannissa on siis kyse ihmisen keskeisistä oikeuksista. Journalisteihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät tätä oikeutta olennaisesti.

Tiedon saannissa on siis kyse ihmisen keskeisistä oikeuksista. Journalisteihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät tätä oikeutta olennaisesti.

Journalistiyhdistys pelkää, että mahdolliset tulevat lisäleikkaukset vaarantavat jo journalistien mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Journalistiyhdistys painottaa, että on sekä työntekijöiden että työnantajan etu, että ammattilaiset pystyvät tekemään työnsä kunnolla ja siten takaamaan julkaistavan tuotteen laadun.